Avignon Ranska

 Avignon on upeaa  historiaa ja Unescon maailmanperintökohteita täynnä oleva kaupunki, siis unelmakohde tällaiselle historian rakastajalle. Saapuessamme majoittauduimme lähes unelmakohteiden viereen, vain 500 metrin päähän kaupungin tärkeimmistä nähtävyyksistä, Bagatelle leirintäalueelle – loistava sijainti! Leirintäalueelta lähtee polkupyöräreittejä puistomaisille alueille ja toisen sillan kautta saa pyöräiltyä ympyrälenkin kaupunkiin. Leirintäalue on suht pieni, mutta siellä on hyvät pesutilat, pyykinpesumahdollisuuset ja kahvila, pieni kauppa ja se on siis Rheinjoen, eli Ranskassa Rhonen vieressä. Luin täällä, että Rhone virtaa noin  840 km pitkänä jokena. 

Sivumennen – matkan varrella oli huoltoasemien pihoissa itsepalvelupesuloita, joita emme kuinkaan käyttäneet. Leirintäalueella koneiden käyttöohjeet selvisivät google kääntäjällä kuvaamalla – kuvaan tulee heti suomen kielinen teksti. Kylläpä oli ihanaa saada pyykit puhtaiksi ja pinottua auton kaappeihin. 

Kaupungin karttaan on merkitty erilaisia kävelykierroksia. Ensimmäisenä iltana valitsimme vanhojen talojen kierroksen. No koko kaupunki on täynnä vanhoja taloja, enemmän tai. Vähemmän kunnostettuja, mutta romanttisen kauniita. Kukkaköynnökset peittivät talojen seiniä ja portteja sekä toimivat kulkuväylien katoksia. 

Viivyimme Avignonissa vain 2 yötä, koska Barcelonaan matkaa oli jäljellä vain 440 km. Viikossa olimme lyhyillä päiväajoilla ehtineet Travemünde sta Moselin jokilaakson ja Luxemburgin kautta Avignoniin, nopeamminkin matkan olisi voinut ajaa – tai hitaammin, jos esim. Moselin jokilaaksoon olisi käyttänyt 2-3 yötä, kuten ensin suunnittelimme. 

Huhtikuun puolivälissä Avignonissa oli helle 25 astetta päivällä, joten t-paita riitti ja pitkät farkut olivat liikaa. Toisena päivänä vierailimme paavien palatsissa,  palatsin puutarhassa ja Avignonin kuuluisalla sillalla, kaikkiin kolmeen sai yhteislipun sillan läheltä, Rhone joen reunamalla olevan kadun toimistosta, eläkeläisen lippu maksoi vain 13 è, normaalihinta 17 è. Näissä kannattaa ehdottomasti käydä, meillä kului suurin osa päivästä näitä kohteita ihmetellen ja kuvaten. 

Pienestä Avignoniin kaupungista tuli 1300 - luvulla kristillisen kirkon keskus, kun paavi jotui pakenemaan Roomasta Ranskaan  kirkon ja Ranskan kuninkaan valtataisteluiden takia. Des Papes – eli Paavien palatsi – on Euroopan suurin goottilaistyylinen palatsi, jonka rakennuttamisesta vastasivat katolisen kirkon paavit. Ensimmäinen osa rakennettiin nopeasti 20 vuodessa. 

Avignonin historiallinen silta, josta on vain osa jäljellä, toteutui  12-vuotiaan paimenpojan jumalallisen näyn mukaisesti. Siitä on jäljellä vain osa. 

Sen lisäksi kävelimme paavien palatsin sisäänkäynnillä lähtevää muurilla suojattua katua ylös näköalakukkulalle, sinne oli rakennettu kaunis puisto, Rocher de doms, alun perin Napoleonin ajatus Pariisin kaunistamisesta oli tämän puiston rakennushankkeen alulle sysäävä ajattelutapa. Puistossa oli myös lasten leikkipaikkoja ja pieni kahvila. 

Paavien palatsissa pääsi kierrokselle tasatunnein. Opastus tapahtui tablettien avulla ja sisältyi lipun hintaan. Tiloissa sai skannata lisätietoa ja katsoa tabletin kautta, miltä tilat ovat näyttäneet kalustettuna esim 1300- luvulla ja mitä toimintoja tiloissa on ollut. 

Ruokailimme ihanassa pienessä ulkoilmaravintolassa, ruoka oli erittäin maittavaa, vaikka annos näytti alkuunsa jättimäiseltä. Kesän ensimmäiset jäätelöt maistelimme italialaisen ravintolan gelato myyntikojusta. 

Iltapalaksi haimme tietysti ranskalaista patonkia juustojen ja mansikoiden kera. 

Laventelin tuoksuinen kaupunki

Kaupungissa tuoksui kaduilla laventeli, sitä sanotaan Provencen alueen siniseksi kullaksi. Laventelipellot kukkivat laajalti sinisinä kesäkuun puolivälistä elokuulle saakka. Monet myymälät myivät laventelituotteita ja pitihän niitä kuivattuna mukaan ostaa, vaikka omassakin kukkapenkissä kotona ne hyvin talvehtivat. Laventelia käytetään moneen tarkoitukseen, ruoanlaittoon, kosmetiikkaan ja tuoksuviin koristeisiin. Toinen ihastuttava tupksubon rosmariini, sitä on viljelty kauan alueella. 

Vanha karttakirja yhä selkeä kuvaaja

Hassua muuten, google map’han näyttää sijaintimme ilman nettiyhteyttäkin ja minä tykkään katsoa paperikarttoja sen ohella! Karttoja kannattaa ladata kotona kännykkään ennen lähtöä. Mutta kaiken digiohjauksen ohella tahdon katson paperikartalta suurempia kokonaisuuksia ja etäisyyksiä. Onneksi!, en heittänyt pois lähes 30 vuotta sitten  ostettua Eurooppa 200 tiekartasta, se palvelee hyvin mua matkalla, näen yhdellä silmäyksellä suuria kokonaisuuksia. Huomattava kuitenkin, että teitä on rakennettu ja muutettu ja kunnostettu, joten navigaattoriksi ei kartta kirjasta ole!